sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Ravinnelisät, yrtit ynnä muut - totta vai tarua?



Erilaiset lisäravinteet ja ravinnelisät? Tarvitaanko niitä, onko niistä mitään hyötyä? Eviran määritelmän mukaan "Ravintolisien tarkoitus on sille ominaisten ravintoaineiden tai muiden aineiden, joilla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus, vuoksi täydentää ruokavaliota. Niitä ei ole tarkoitettu korvaamaan monipuolista ruokavaliota eikä niistä saada merkittäviä määriä energiaa." Näin, eli lähtökohtaisesti perusasiat kuntoon ja sitten voi miettiä tarvitseeko ja kannattaako täydentää ja/tai kokeilla jotain ravintolisää. Erilaisilla lisäravinteilla paikataan jotain ravinnon puutetta ja lisätarvetta.  Aina se ei tarkoita huonolaatuista ruokaa, vaan myös jotain erityistarvetta sillä hetkellä (kova treenaus, stressi yms.)



Sain joitain uusia tuotteita myyntiin yritykseeni ja siksi ajattelin pohtia asiaa myös täällä blogissa. Olenko nyt höyrähtänyt kun myyn yrttejä? Olen eläinalan ammattilainen ja esimerkiksi koulutusmenetelmäni perustuvat tutkittuun tietoon. Minut on vaikea saada - kuten edellä mainitsin -  ns. höyrähtämään johonkin asiaan, sillä kaipaan perusteluja asioihin.

Lisäravinteista löytyy vielä vähän tieteelliseen näyttöön perustuvia tutkimustuloksia.  Niitä tehdään kuitenkin lisääntyvässä määrin. Mm. monet yliopistot ovat yhä kiinnostuneempia tekemään tutkimusta aiheeseen liittyen. Arvelen itse, että tutkimus lisääntyy yhä enemmän ja erilaisista luonnontuotteista yritetään löytää parannus- ja hoitokeinoja terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon. Lääketieteessä käydään koko ajan kilpajuoksua mm. antibiooteille resistenttien mikrobikantojen kanssa.

Moni perustaakin erilaisten tuotteiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen kokemukseen, joko omaan tai jonkun toisen. Ihmisillä tuotteiden käytön myönteisiä tuloksia voi aina selittää myös placebovaikutuksella. Olen myös itse käyttänyt ja olen käyttänyt lisäravinteita eläimilleni. Tunnen myös useita ihmisiä jotka ovat myös näin tehneet.  Niinpä päätin etsiä  netistä erilaisia tutkimuksia lisäravinteiden hyödyistä ja haitoista. Lopussa on linkkilista lähteisiin, jotka suomenkielisiä. Suorastaan uppouduin lukemaan kaikkia noita tekstejä, mielenkiintoista asiaa.

Muutamia esimerkkejä tutkimusten ja tutkielmien tuloksista ja pohdinnoista:

Eräässä tutkimuksessa, jossa  tarkasteltiin erityisesti glukosamiinin, kondroitiinin, omega-3-rasvahappojen ja MSM:n vaikutuksia koiran nivelrikon hoitoon, todettiin mm. että yhdistelmäravintolisän syöttäminen nivelrikosta kärsiville koirille vähentää niiden kroonista kipua ja näin ollen täten ravintolisän käytöstä saattaisi olla hyötyä nivelrikon hoidossa.

Toisessa tutkimuksessa todettiin hevosten osalta että suun kautta annetun glukosamiinin ei hevosilla tehdyssä tutkimuksessa todettu nostavan nivelnesteen glukosamiinipitoisuutta tasolle, jolla olisi mitään vaikutusta rustosoluihin. Ravintolisänä annetun glukosamiinin myönteiset vaikutukset niveliin tulevatkin mahdollisesti sen vaikutuksesta nivelen ulkopuolisiin pehmytkudoksiin.

Toisessa tekstissä kerrottiin, että erään hevosilla tehdyn tutkimuksen mukaan  glukosamiinisulfaatin hyötyosuus (9,4%) on suurempi kuin glukosamiinivetykloridin hyötyosuus (6,1%) kun sitä  annostellaan suun kautta.  Glukosamiinisulfaattia käytettäessä nivelnesteen glukosamiinipitoisuus nousee korkeammaksi ja pitoisuus säilyy korkeana pidempään kuin glukosamiinivetykloridia  käytettäessä . Glukosamiinia on ravintolisänä saatavana kolmessa eri muodossa eli glukosamiinivetykloridina, glukosamiinisulfaattina sekä N-asetyyli-D-glukosamiinina.


Omega-3 rasvahapoista eräässä tutkimuksessa pääteltiin  että  niitä voisi  käyttää koirilla, joille ei sovi kipulääkkeet ja alkavan ja lievän nivelrikon hoidon voisi kipulääkkeiden sijaan aloittaa omega-3-rasvahapoilla. Omega-3-rasvahapot sopivat myös hyvin osaksi nivelrikkoisen koiran hoitoa muiden nivelrikkoiselle koiralla tarkoitettujen valmisteiden kanssa.

Eräässä tutkimuksessa todettiin että yhdistämällä ginseng panimohiivaan saatiin parannettua  merkittävästi enemmän vanhojen koirien elämänlaatua verrattuna pelkkään panimohiivaan tai tutkimuksen ulkopuoliseen ryhmään. Päätelmänä että Panax ginsengillä (Gerivet) on luultavasti enemmän vaikutusta koiran mielialaan ja käyttäytymiseen kun taas panimohiiva saattaa vaikuttaa enemmän vanhan koiran fyysiseen suorituskykyyn.

Vihersimpukkauutetutkimuksessa todettiin että   erityisesti lievän ja keskivaikean koiran nivelrikko-oireilua voidaan lievittää vihersimpukkauutevalmisteiden avulla joko ainoana keinona tai esimerkiksi tulehduskipulääkehoidon kanssa yhdistettynä, jolloin tulehduskipulääkevalmisteen annosta voidaan kenties laskea ja haittavaikutusriskiä alentaa.

Eräs päätelmä oli että MSM eli metyylisulfonyylimetaani saattaa hyvinkin auttaa lievittämään kipua ja olla harkinnan arvoinen lisäravinne nivelrikkojen tukihoidossa. Kyse on tukihoidosta eikä MSM kykene korvaamaan kipulääkkeitä kovemmassa kivussa mutta saattaa auttaa pärjäämään lievemmässä kivussa ilman kipulääkettä. Myynnissä olevat MSM:t muuten valmistetaan teollisesti, eikä ne siten ole varsinaisia ns. luonnontuotteita.

Yrttejä käytetään  täydennysrehuvalmisteina tai erilaisten teollisten väkirehuseosten ainesosana. Niitä käytetään yleensä toivottujen  terveysvaikutusten vuoksi tai teollisten rehuseosten  maittavuuden lisäämiseen.Yrttien odotetaan mm. parantavan vastustuskykyä sekä edistävän yleistä terveydentilaa. Ihmisillä ja eri eläinlajeilla tehdyissä tutkimuksissa on  havaittu, että jotkin niistä voivat parantaa vastustuskykyä lähinnä silloin, kun se on jostain syystä heikentynyt. Mutta ne eivät siis paranna terveen yksilön vastustuskykyä. Eli jälleen kerran, ensin perusruokinta kuntoon ja sitten voi miettiä tarvitseeko sitä täydentää.

Teksteissä  usein mainittiin se, että 
tarkempia ja laajempia tutkimuksia tarvitaan jotta voidaan varmistaa tutkimustuloksia. Erilaisten yrttien käyttö sairauksien ja niiden oireiden hoitamisessa on  yleistymään päin. Tämä  on herättänyt myös huolestumista. Ihmisten  luotto luonnollisten aineiden turvallisuuteen ja varsinkin ulkomailta tilattujen rohdosaineiden sisällysluetteloihin voi olla hyvinkin haitallista. Monet yrttien ja rohdosaineiden käyttäjät eivät tiedä tai ymmärrä voimakkaimpien myrkkyjen tulevan juuri kasvikunnasta. Kaikkeen lukemaansa ja kuulemaansa ei kannata luottaa. Yrteillä on haittavaikutuksensa, yhteisvaikutuksensa,  kuten lääkkeilläkin on.

Oma kokemukseni lisäravinteista on positiivinen, apua on tullut siihen, mihin sitä on haettu. Siksi tuotteita halusin myös yritykseni valikoimiin. Tutkimuksia aiheesta tulee varmasti ja toivottavasti lisää.



Tiedä mitä syötät!


Tässä vielä vinkit miten luet tieteellistä tutkimusta. Kannattaa  selvittää , kuka on tutkimuksen maksanut, mikä on siellä takana. Kuva eläinlääkäri ,eläintenkouluttaja Kristiina Torpin luennolta.

PS. Kommentit, kokemukset puolesta ja vastaan, viitteet tutkimuksiin aiheeseen liittyen tervetuloa!




Lähteet ja lainaukset:

Evira https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeryhmat/ravintolisat/

Fimea http://www.fimea.fi/vaestolle/laakkeiden_oikea_kaytto/laakkeet_ja_ravintolisat

Koiran nivelrikko ja ravintolisän  käyttö sen hoidossa  – pilottitutkimus  - Seppälä Jenna 2014 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135164

Kantasolusiirrännäiset hevosen kroonisen nivelrikon hoidossa - Anni Heikkonen 2011 file:///C:/Users/pp/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/BTX1APC2/lisensiaatin%20tutkielma_Anni%20Heikkonen.pdf


Omega-3-rasvahappojen käyttö nivelrikkoisten koirien hoidossa - Jutta Ahtiainen 2011 file:///C:/Users/pp/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/XT7R0IEL/lisensiaatin%20tutkielma_Jutta%20Ahtiainen.pdf

Panax ginseng (Gerivet®) vanhojen koirien piristeenä: satunnaistettu sokkoutettu kliininen tutkimus - Vilma Reunanen 2008 file:///C:/Users/pp/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/RS2I4RSQ/Lisensiaatin%20tutkielma_Reunanen.pdf

Vihersimpukkauutteen (Lyproflex®) käyttö nivelrikkoisten koirien kivunlievityksessä - Torkko Tiina 2009 file:///C:/Users/pp/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/RS2I4RSQ/Lisensiaatin%20tutkielma_Torkko.pdf

Katiska http://www.katiska.info/ruokinta/lisaravinteet/  Linkkejä ulkomaisiin tutkimuksiin myös.

Hevosten kesäihottuma ja sen eri hoitomuodot - Satu Marttila 2013 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66176/Marttila_Satu.pdf.pdf?sequence=1

Yrtit ja hevosten ruokinta/Hevostietokeskus http://www.hevostietokeskus.fi/index.php?
id=1039&kieli=3


Yrttejä hevoselle/Hanna Mattila 2015 opinnäytetytö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/94785/Mattila_Hanna.pdf?sequence=1

Sydänpotilas, vältä näitä luontaislääkkeitä/Reijo Laatikainen 2010
http://www.pronutritionist.net/2010/02/sydanpotilas-valta-naita-luontaistuotteita/






tiistai 6. joulukuuta 2016

Mikä ihmeen kanakurssi

Suomessa on järjestetty ns. kanakursseja jo vuosien ajan useamman eri toimijan järjestämänä. Lopulta  minäkin pääsin nyt sellaiselle ja tämä ei jää varmasti ainoaksi kanakurssikseni. Ajatuksena on käydä seuraavatkin, nämä kurssithan muodostavat kokonaisuuden - I, II, III jne. Kurssini järjesti Pro Perro Kuopiosta.

Mutta mikä ihme on kanakurssi ja miksi niitä pidetään? Tarkoituksena ei siis ole varsinaisesti opettaa kanaa vaan paremminkin kana opettaa ihmistä :) Tavoitteena parempi kouluttaja ja koulutustaidot. Operanttia ehdollistamista, opetellaan kouluttamisen tekniikkaa, kouluttajan mekaanisia taitoja. Teoriaa ja sen soveltamista käytäntöön. Kurssikokonaisuudet etenevät loogisesti eteenpäin. Harjoitellaan lähtien liikkeelle yksinkertaisestä käytöksestä siirtyen lopulta käytösketjuihin. Kanat ovat armottomia, ne oppivat niin toivotut kuin ei-toivotut käytökset nopeasti. Sitä saat mitä vahvistat!

Oikealla Konsonattikana ja vasemmalla Rähjä, joka sai minulta nimensä hiukan rähjäisen ulkomuodon takia.



Minulla oli nyt siis ensimmäinen kurssiosuus joka käsitteli erottelevaa vahvistamista. Kanaa opetettiin erottamaan väri tai kuvio toisistaan. Lopussa sai testata meneekö kana läpi: Kana nokkii ns. kuumaa väriä (vihreä) sen ollessa pöydällä. Kuuma väri otetaan pois eikä kana saa nokkia 15 sekuntiin ns. kylmiä värejä. Toinen kanani suoritti saman tehtävän erottelemalla konsonantin vokaaleista.

Rähjä-kanani oli tullut kolme viikkoa sitten. Sitä oli koulutettu olemaan pöydällä ja sietämään ihmisen läsnäoloa, mutta varsinaista erottelua sille ei oltu tehty.




Lopputesti värierottelu ja Rähjä - kana.


Alla videolla Konsonanttikanani, joka oli ollut aiemminkin kursseilla mukana.



Lopputesti kuvioerottelu ja Konsonanttikana.


Kun kanat oli testattu, ehdimme vähän harjoitella myös noutokapulaa.


Oli kaiken kaikkiaan antoisa kurssi ja tavoitteisiini pääsin - mekaaniset taidot vahvistui, ajoitus ja kriteerinnosto kehittyi. Suosittelen!









tiistai 29. marraskuuta 2016

Metodit muuttuu - virkakoirien koulutuksessakin




Miksi rajakoirien koulutusta on muutettu meillä Suomessa ja muualla Euroopassa?

Kustannustehokkuus eli koulutusaikojen lyhentyminen, koirien ja myös ohjaajien hyvinvointi, stressin vähentäminen ja koirien lisäkoulutuksen parempi mahdollisuus on kasvanut nykyaikaisten, tieteeseen perustuvien koulutusmenetelmien myötä. Pakotteista on siirrytty operanttiin ehdollistamiseen, palkitsemiseen perustuviin menetelmiin. Epäilijöitä edelleen on, mutta tulokset puhuvat puolestaan virkakoirien koulutuksessa.


Rajavartiolaitoksen kouluttaja Juha Pasanen on kiertänyt kouluttamassa virkakoiraohjaajia yli 30 maassa. Tietotaitoa hän on vienyt myös mm. Afrikan maihin, jossa koirien koulutusmenetelmiä on myös muutettu. Maassa, jossa ei ole juuri ihmisoikeuksia, ei koirienkaan hyvinvointi juuri kiinnosta. Sen sijaan sielläkin kiinnostaa kustannusten vähentyminen tehokkaampien koulutusmenetelmien käytön myötä.

Koulutuksen perusteet : hyvä suhde, ympäristökoulutus, halu oppia, sosiaalisuus


Nenä tekee töitä, ei kysy ohjaajalta


Naksuttimella, katsekontaktin hakua,  katseen kautta, koira luopuu itse, koira tarjoaa itse aktiivisuutta , palkitaan.
Kun mennään punaiselle alueelle, koira ei pysty keskittymään eikä oppimaan. Kouluttaminen oikeassa tunnetilassa on tärkeää. Stressi ilmenee mielistelyllä, pakenemisella, jähmettymisellä tai taistelemalla.


Juha Pasanen puhui Suomen Eläintenkouluttajat ry:n Tietoa ja Taitoa 2016 -seminaarissa.



Erinomainen puheenvuoro siitä, kuinka pitkän koulutuskokemuksen omaava voi muuttaa toimintatapojaan uuden , tehokkaamman, kouluttamistavan oppimisen myötä. Operantti koulutus, positiivinen koulutus ei ole enää vain kukkahattutätien touhua.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Eläimen arvo? Yksilön arvo?

Hevoseni tuli minulle niin kuin mikään eläimen ei pitäisi tulla – säälistä. Sen myynti-ilmoituksessa luki, että karsinassa hapan ja tykkää seisoskella  keskellä kenttää kun muut ravaavat. Aiemmin se oli myyty toisen hevosen kylkiäisenä. Minkään eläimen ei pitäisi olla niin arvoton, että se annetaan pois, kaupanpäällisenä. Riski siihen, että eläin joutuu kiertoon tai epämääräisiin oloihin, on suuri.

Myyjä oli sitä mieltä myydessään , ettei  kannata käyttää eläinlääkärissä, kun on niin halpa. Ymmärrän kyllä, että kalliiseen eläimeen käytetään rahaa enemmän. Mutta sitä en ymmärrä, että halvalla tai arvottomalla eläimellä ei ole  oikeutta edes eläinlääkäriin.


Videolla siis Nakki. En osannut aikoinaan ajatella, että voisin sitä joskus hoitaa näin, irti karsinassa, suihketta sumutellen. Ei se ole ollut mikään helppo, muttei mahdotonkaan. Luottamus on kasvanut vuosien myötä. Olen sille luvannut, ettei enää kiertoon koskaan. Minulta se lähtee seuraavana taivaslaitumille.



maanantai 31. lokakuuta 2016

Geenitutkimuksia

Professori Hannes Lohi piti lyhyen tietopläjäyksen mitä on tehty,  saavutettu ja mitä tällä hetkellä juuri tutkitaan kuumimpana  koirien geenitutkimuksessa. Meissä ihmisissä ja koirissa on paljon yhteistä! (Studia Generalia :Koiria ja ihmisiä - luennot ).




Kyselyt koirien omistajille  – sen jälkeen tarkemmat kliiniset tutkimukset osalle

Eroahdistus eri roduilla


Pakko-oireet eri roduilla

Mitä juuri nyt tutkitaan








torstai 27. lokakuuta 2016

Lääkkeistä - oikein vai väärin?

Kävin kuuntelemassa eläinlääkäri, eläintenkouluttaja Kristiina Torpia, joka puhui käytöksen fysiologiasta, fyysisten sairauksien vaikutuksesta käytökseen sekä ruokavalion, ravintolisien ja lääkkeiden roolia erilaisten käytöshäiriöiden hoidossa. Ajatuksia ja tunteitakin herättävä aihe. Kasvattajille olisi myös erinomaista tietoa, samoin kuin Katariina Tiiran luennot, joista kirjoitin aiemmin. Jalostuksesta tulisi  arat/ääniarat ja  stereotyyppisesti käyttäytyvät koirat poistaa.

Nykyisin jo aika lailla hyväksytään nivelrikkokoiran kipulääkitys, sydämen vajaatoiminnan lääkitys ynnä muut fyysisten sairauksien lääkitykset. Eläimellä on myös oikeus kuolla silloin kun elämä ei ole enää elämisen arvoista vaan kärsimystä - tai ainakin pitäisi olla.

Mutta miten erilaiset mielialaan, käytökseen vaikuttavat lääkkeet?  Annetaan lääkettä , jotta koira olisi rauhallisempi, unohtaisi ikävät kokemukset, pystyisi keskittymään...onko se oikein?

Entäpä jos joutuisin itse menemään magneettikuvaan, siihen kapeaan putkeen, jossa pitää olla aika pitkään liikkumatta kuvauksen ajan. Hyvin todennäköisesti en pysyisi siinä olemaan, vaan iskisi paniikki, ahtaanpaikankammo. Jos kuvaus olisi pakko suorittaa, joutuisin ehkä ottamaan rauhoittavaa lääkettä. Se, joka on kokenut aidon paniikkitilan, tietää mitä se tarkoittaa. Todellinen kauhun tunne on sellainen ettei sitä juuri kykene järjellä voittamaan.

Entä jos minun koirani pelkäisi paniikinomaisesti vaikkapa eläinlääkäriä. Sille voitaisiin antaa lääkettä, jonka avulla se kykenisi selviytymään tilanteesta ja eläinlääkäri sitä ehkä ehdottaisi. Voisinko silloin tehdä niin , että toteaisin, että sori vaan mutta ei tipu lääkettä, koiran tulee kestää vaan kaikki vaikka kuinka iskisi paniikki?

Usein kuulee sanottavan, että syy käytöshäiriöihin löytyy hihnan toisesta päästä. Sekin on osin ihan totta , ihan itse opetamme koiramme käyttäytymään niin kuin käyttäytyy. Mutta jos syy ei olekaan aina meissä ihmisissä, vaan syy on oikeasti koiran pään sisällä?

Jos koira onkin  aivovauriopentu, joka syntymä oli vaikeampi? Tai pentu ei ole kokenut emon hoivaa ja nuolemista, nuoleminen vaikuttaa suoraan aivojen kehitykseen. Tai koira on kokenut trauman, josta on jäänyt seuraukset käytökseen?  Jos perimässä on alttius stereotypiaan eli pakko-oireiseen käytökseen, vaikkapa hännänjahtaukseen tai voimakkaaseen pelkoon ja ahdistukseen? Vaikka kuinka etsitään syytä ei löydy eikä taitava koulutuskaan tuota tulosta? Dementoitunut koira, mikä on elämänlaatu? Kuka eläimen elämänlaadun voi määritellä ja miten?

Monella ongelmakäyttäytymisellä saattaa olla perinnöllinen alttius, aina ei syy ole omistajassa. Lisäksi myös erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat. Perinnöllinen alttius ei tarkoita sitä etteikö voitaisi kuitenkin siedättää ja/tai kouluttaa. Lääkitys voi siinä auttaa.

Jos koira puree, on vaarallinen, ei ahdistukseltaan kykene lähtemään ulos, repii seinät, syö itsensä rikki, onko silloin oikein käyttää ja kokeilla mielialaan vaikuttavia lääkkeitä koiralla?  Vai mitä sellaiselle koiralle pitäisi tehdä - lopettaa heti?  Omistajan pitää vain pärjätä ja selviytyä, järjestää elämänsä kokonaan koiran mukaan? Onko eläimellä ylipäätään oikeus ensin saada apua vai onko sillä vain velvollisuus kuolla? Onko oikeutta edes kokeilla? Mikä on eettisesti oikein?

Kuten Torp luennollaan sanoi, jokainen joutuu nämä asiat pähkäilemään itse ja määrittelemään omat eettiset linjansa. Lääkkeillä on myös sivuvaikutuksensa. Paradoksaalireaktio on mahdollinen erityisesti kissoilla.  Kokonaisvaltainen käytöshäiriön hoito sisältää lisäksi paljon muutakin kuin lääkkeet.



Linkissä puhutteleva tarina, mitä elämä käytöshäiriöisen koiran kanssa elämä pahimmillaan voi olla.

https://elainesseet.com/2016/09/10/pahan-koiran-hyva-rakkaus/

Lisätty 11.2.17 Tässä blogissa tammi - ja helmikuu -17 postauksissa ravintolisistä liittyen käyttäytymiseen. Linkkejä myös tutkimuksiin.

Kriittinen tarkastelu - kuka tutkimuksen on maksanut/puolueettomuus? Miten tutkimus on tehty?















torstai 13. lokakuuta 2016

Millaista on olla eläin?

Eläinten viikon tämän vuoden teemana oli hevonen. Ympäri maata eläinsuojeluyhdistykset järjestivät erilaisia tapahtumia. Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys järjesti Helena Telkänrannan koko päivän luennon aiheesta "Millaista on olla eläin?".  Toimin itse yhdistyksessä ja pääsin näin mukaan järjestelyihin. Luento oli erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen. Jokaiselle tuli varmasti jotain uutta ajateltavaa eläimistä ja mitä me oikeastaan niistä tiedämme.

Tuttuakin asiaa oli, mm eläinten tunteet. Ihminenhän katsoo maailmaa omien aistien, tunteiden, uskomusten kautta. Ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme eläimen käytöstä. Eläimiltä löytyy samoja tunteita kun meiltä ihmiseltä, eikä me aina osata sitä huomioida - mutta toisaalta niiltä ei löydykään niitä tunteita mitä me luulemme niiltä löytyvän.


Helena Telkänranta on biologi ja tietokirjailija, joka on erikoistunut tutkimaan eläinten käyttäytymistä ja kognitiota eli mielen toimintaa. Hän on kirjoittanut kirjan ”Millaista on olla eläin?” Kirjassa kerrotaan, mitä tiede tällä hetkellä tietää eläinten älykkyydestä, tunne-elämästä ja kokemusmaailmasta. Uudempi  kirja "Eläin ja ihminen - mikä meitä yhdistää?" on ilmestymässä marraskuussa ja käsittelee  mm.  eläinten yksilöllisiä persoonallisuuseroja, eläinten luovuutta, unien näkemistä, ajantajua sekä yhteistyökykyä. Suosittelen ehdottomasti ensin mainittua luettavaksi ja uutta kirjaa odotan innolla.

Kykeneekö koira, kissa, hevonen? - ei, sillä edellyttää kehittyneempää mielen teoriaa joka ei ole niiden aivoilla mahdollista

Johtajuus - mitä sen pitäisi olla



Korjataan syytä, ei seurausta.




Mielihyvänuolaisu vai konfliktinuolaisu?

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Lastausta ja perinnöllisyyttä

Kävin syyskuun alussa kahdella eri kurssilla/luennoilla ammentamassa lisätietoa kouluttamiseen.

Oulussa Minna Tallbergin lastauskurssilla ensin oli teoriaosuus ja sitten siirryttiin maneesiin, jossa neljä eri hevosta kävi koulutuksessa.

Tässä joitain tärppejä lastauskoulutuksesta:
-trailerissa matkustus hevoselle yksi vaikeimpia asioita oppia. Lajityypillisesti pelkää ahtaita tiloja.
-mitä hevonen oikeastaan pelkää lastauksessa? Alustaa, ahtautta, mitä?
-pilko ja palkitse, peruuta, älä pakota, siedätä.
-huomaa hevosen jännittyneisyys, miten se näkyy juuri sinun hevosessasi? Syökö se sormet namia ottaessa? Häslää? Mitä? Pidä tunnetila rentona. Myös ihmisellä!
-anna hevosen itse lähestyä traileria, palkitse, älä johdata itse, aluksi lastaussilta ylhäällä. Yksi asia vaikeutetaan kerralla, kolinat, takapuomi, käynnistys jne.
-kun osaa, ylläpidä taitoa, lastaa välillä vain syömään, ei matkustusta

























Kajaanissa kävin kuuntelemassa Katriina Tiiraa aiheina Koiran käyttäytyminen ja persoonallisuus - geenien ja ympäristön vaikutus ja toisena aiheena Pelot, ääniarkuus ja eroahdistus - vaikuttavat tekijät. Oli tuttua asiaa, uutta ja vielä ei-julkaistuja tutkimustuloksia. Todella mielenkiintoista!

Sieltä jäi mieleen mm. että kaikki käytösongelmat ei todellakaan ole omistajan vika, moni asia vaikuttaa, niin geenit, ympäristö kuin myös epigenetiikka sekoittaa pakkaa. Jalostuksella voidaan ja kannattaa vaikuttaa. Itselle tuli mieleen tapaamiani koiria ja muita eläimiä ja niiden erilaisia käyttäytymisiä, joihin ei ole löytynyt syytä.

Ja muita tärppejä Kajaanista:
-arkuus/rohkeus määrää pitkälti käyttäytymistä
 -koiraharrastajille tutun luonnetestin jaottelu ei perustu tieteelliseen tutkimukseen
-periytyykö käyttäytyminen? Kyllä, rodut ja eri käyttäytymiset esim. metsästys ja paimennus, periytyvyysasteet
-voidaan kouluttaa uusi opittu käyttäytymismuoto, taustalla kuitenkin aina persoonallisuus
-emon hoito erittäin tärkeää! Nuoleminen vaikuttaa suoraan aivojen kehitykseen.
-epigenetiikka mukana >>hiiret pelästytettiin samalla kun ne haistoi tiettyä hajua>>myös jälkeläiset pelästyivät samaa hajua, vaikkei niillä ollut siitä kokemusta
-ADHD, yliaktiivisuus, keskittymiskyvyttömyys - miten vaikuttaa, miten voit kouluttaa vai voitko? rangaistuksilla/palkitsemalla?
-pelko ja aggressiivisuus korreloi voimakkaasti
-pienet koirat aggressiivisempia kuin isot? Kyllä, löydetty tutkimuksissa - pieni koko ja aggressiivisuus/pelokkuus samassa alleelissa
-geenit, ympäristö, epigenetiikka, sosiaalistaminen!






Hui mikä määrä tietoa! Suosittelen ehdottomasti molempia tyyppejä!

perjantai 12. elokuuta 2016

Syksy tulee

Ihana elokuu on menossa! Tykkään loppukesän ja syksyn säistä, ötökät metsissä ovat poissa ja ilma on viilentynyt. Saa samoilla koiran kanssa ja mieli lepää.

Syksyn ohjelmassa on kaikenlaista mielenkiintoista. Kontakti-kurssini on menossa juuri nyt  ja syyskuulle on tulossa Nose Work-kurssi, jota järjestelen tänne Ranualle. Itse en ole lajia harrastanut ollenkaan, jonkin verran olen sääntöihin tutustunut, joten nyt on mukava päästä ihan käytännössä kuuntelemaan lajista.

Itse olen menossa mm. hevosten lastauskurssille, Helena Telkänrannan luennolle (kirjoittanut kirjan Millaista on olla eläin - suosittelen!) , Katriina Tiiran luennolle mm. peloista asiaa ja Kristiina Torpin luennolle koiran käytöshäiriöistä ja loppuvuosi huipentuu kanakurssiin :) Siitä olen pitkään haaveillut ja nyt se toteutuu toivottavasti. Koulutustekniikkaahan siellä opetellaan, kana on äärimmäisen nopea liikkeeissään ja oppimisessaan. Näin syksyn vapaat viikonloput onkin sitten jo varattu ...

Tervetuloa syksy!


keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Meriittejä?

Pitipä taas tarttua kynään elikkä näppäimistöön kun jäin erästä asiaa miettimään.  Lueskelin muuatta some-keskustelua. Siinä kirjoitettiin niin puolesta kuin vastaan eläintenkouluttajan tutkinnosta ja siitä että osaavatko sen suorittaneet  kouluttaa. Nyt puhutaan siis virallisen ammattitutkinnon suorittaneista.

Eräs kirjoittaja penäsi ammattitutkinnon suorittaneiden meriittejä, että niitä ei ole kenelläkään tutkinnon suorittajalla eli he ovat huonoja kouluttajia siitä syystä. Meriitit hänen mielestään ovat kilpailu- ja koesuorituksia. Teksteissä puhuttiin koirista, monikaan ei tosin taida tietää että eläintenkouluttajat työskentelevät myös muiden lajien parissa.

Mutta onko tulokset sitten ainoita ns. meriittejä, jotka arvottavat kouluttajan tiedot ja taidot? Useimmille vastaus taitaa olla kyllä. Mutta jos asiaa alkaa miettimään, niin  löytyykin monta asiaa joita ei ehkä tule heti ajatelleeksi.

Jos kouluttaja ei ole kiinnostunut kokeista ja kilpailuista? Kaikki nyt ei vain ole. Tai ehkä olisivat, mutta heillä on sellaisia eläimiä, joita ei voi tavoitteellisesti treenata (eläimellä jokin sairaus, jalkaongelma tms). Eikä halua tai pysty omaa eläinmääräänsä lisäämään ja hankkimaan vaikkapa sitä kisakoiraa tai hevosta. Tai hän jännittää koe tai kilpailutilannetta niin ettei suorituksesta vain tule mitään, onko se huonon kouluttajan merkki, ettei oman jännittämisen takia saa tuloksia?

Entäpä jos kouluttaja on taitava käsittelemään ongelmallisia eläimiä, lukemaan niiden käytöksiä, onko  se pienempi meriitti (vai onko se meriitti ollenkaan?) kuin kisamenestys? Ehkä hän on ratkaissut jonkin ongelman ja se jälkeen eläin ja omistaja pystyvät elämään kummallekin hyvää elämää eteenpäin. Tai jos kouluttaja on taitava muuten ratkomaan erilaisia ongelmatilanteita? Ovatko ne vähempi arvoisia saavutuksia kuin jokin tulos? 

Koska en itse ole kovin kilpahenkinen, kiinnitän huomioita  myös muihin asioihin kuin tuloksiin. Joskus aloittelevana koiraharrastajana olin kiinnostunut kyllä kilpailuista ja kokeista mutta erinäisistä syistä niistä meni motivaatio eikä se ole palannut. Ehkä se joskus tulee takaisin. Arvostan toki  koe- ja kilpasaavutuksia, mutta se ei ole se tärkein meriitti minulle. Itseasiassa minulle polku oppimisessa on tärkeintä.

Muistan kun erään koirani kanssa näyttelyssä olin niin tyytyväinen, kun olin saanut ihmisiä väistävän koirani koulutettua  niin, että  se sai mainintoja hyvästä esiintymisestä. Kun tiesin lähtökohdan, kuinka se pentuna paniikissa pakeni lähestyvää ihmistä. Käytös oli tärkeämpi kuin tuloksien saaminen (toki ne tuloksetkin olivat kivoja, kun niitä joskus sai :)

On hyviä kouluttajia, joilla on niitä tuloksia, meriittejä ja on hyviä kouluttajia, joilla ei ole tuloksia mutta on niitä toisenlaisia meriittejä. Arvostan :)



perjantai 24. kesäkuuta 2016

Jätä

Luopumisen kautta harjoiteltu jätä-sana alkaa tuottaa tulosta. Metsäreissuilla sitä saa treenattua, kun puskista lähtee milloin mitäkin liikkeelle ja tai koira reagoi johonkin muuhun. Vahtihaukku keskeytyy jätä-sanaan yhä useammin.  Olin myös niin tyytyväinen tilanteessa, jossa tulimme autolla pihaan ja koira ulos. Juuri oli ohi kulkemassa nainen lastenvaunujen kanssa ja koiran elekielestä näki että kohta haukku irtoaa.  Jätä-sana ja Risku kääntyi iloisena minuun päin. Voi kuulostaa peace of cake, mutta minä olen oikein tyytyväinen :)

Aina kaikki ei mene tietenkään noin helposti vaan on niitä "tulipalotilanteita" jolloin kaikki yhteys katoaa hetkeksi.

Treenattavaa on paljon, niin arkikäytöksessä kuin muissa jutuissa. Tässä videoa taas hieman eteenpäin menneestä esineilmaisusta jossa ilmaisee kolikoita. Nyt olen  liittänyt jälki-sanan mukaan.



lauantai 11. kesäkuuta 2016

Treeniä positiivisesti

Olemme tehneet verkkokurssin treenejä mahdollisuuksin mukaan (olemme siis kurssilla jolla harjoitellaan positiivisen vahvistamisen tekniikoilla perustaitoja liikkeisiin , joita tarvitaan esim. tokossa ja rallytokossa. Käytämme mm. kosketuskohteita apuna. ). Tässä muutama video treeneistä. Ulkonakin olemme tehneet , mutta niitä on sitten vaikeampi kuvata.

Eka videolla vadin päälle nousu. Tätä voi käyttää esim. sivulletulon harjoittelun apuna. Me käytämme takapäätreenissä. Ja takapäätreenistä seuraava video, varsinkin toinen suunta oli Riskulle haastavaa.

Kosketuskepillä voi treenata vaikkapa sivulletuloa. Tässä tehdään sitä oikealle puolelle. Riskun kanssa pitää olla tarkkana ettei ääntely astu kuvaan mukaan ja vahvistu.  Nämä videot ei esitä mitään täydellistä suoritusta vaan laitan myös niitä ei niin onnistuneita. Niitä katsomalla oppii ja huomaa virheitä, mitä voisi tehdä toisin.





Jälkeä olen tehnyt pari kertaa ja metsään tehdyn makkarajäljen jälkeen päädyin tekemään vielä ilman makupaloja. Makkarajälki meni siihen että Risku kyllä jäljesti, otti kyllä makkarat, mutta syljeskeli niitä sitten pois kun ötökät oli niihin tarttuneet ja jotenkin tuli olo ettei tämä homma kanna.  Ilman makupaloja meni hyvin, selvitti hyvin hukatkin. Luulen kuitenkin ettei motivaatio riitä, makupalat kyllä kiinnostaa mutta ympäristö myös palkkaa hyvin välillä tapahtumillaan , joten päädyin nyt siihen että treenaamme takaperin ketjuttamalla ensin esineet mahdollisimman vahvoiksi  ja siitä sitten jäljen ajoon.  Tässä video tästä makupalattomasta testijäljestä. Alussa on muutama makkara ja lopussa makupalarasia. Jälki n. 100 m ja puoli tuntia vanha. Oma moka tuossa kulmassa, kun yritän repiä kiinni tarttunutta liinaa irti :(  Kulman jälkeen tuuli muuttui sivutuuleksi ja se painoi jälkeä sivuun.

Tässä esineilmaisutreeniä sisällä
Mutta tästä on hyvä jatkaa! Loma vain kuluu aivan liian nopeasti...

torstai 2. kesäkuuta 2016

Eka jälki

Kun en tiedä onko Riskulle tehty mitään jälkeä aiemmin, tein sitten lyhyen makkarajäljen "testijäljeksi". Makkaraa 30-50 cm välein ja vanheni puolisen tuntia. Jäljen tekemisen jälkeen käytin Riskua pissalla, ja kuinka ollakaan, kärppä mokoma ilmaantui aivan lähistölle pomppimaan. Ja siitäkös Risku kuumui kovasti ja jouduimme sitten odottelemaan että rauhoittuisi. Kärppä ilmaantui vielä meidän odotellessa autossa. Mietin jo että teenkö uuden jäljen, mutta en sittenkään.

Ajattelin näyttää jäljen alun, mutta koira löysi sen itse. Jäljestys meni yllättävän hyvin ja loppuun asti. Pientä harhautumista jossain kohtaa. Tuulikin kääntyi, myötätuuli muuttui sivutuuleksi.

Olen tyytyväinen, tästä on hyvä jatkaa. Nyt sitten mietintään että mitkä varusteet otamme käyttöön.

Vähän vino kuva, kun kamera oli valunut vinoon :)



torstai 26. toukokuuta 2016

Teuraseläinten tuskien taival

Taas minä näistä kirjoitan, vaikka tiedän että suuri osa ihmisistä ei halua silmiinsä kuvia rääkätyistä eläimistä. Poissa silmistä, poissa mielestä... mutta koska minun sydämeni särkyy kun näistä asioita luen ja näen, pakko on aina joskus muistuttaa myös muita. Mitään edistystä ei koskaan tapahdu, jos asioilta vain suljetaan silmät.

Eräässä blogikirjoituksessa kirjoittaja muistutti  Eu:n alueella tapahtuvasta epäinhimillisestä teuraseläinrallista maasta toiseen. Jos (ja toivottavasti) joku vielä muistaa 45 min-ohjelman julkaisemat videot ja kuvat joulukuussa vuonna 2007 teurashevosten julmasta matkasta halki Euroopan. Ohjelma synnytti silloin kansanliikkeen ihmisten järkyttyessä eläinten kohtelusta. Olin itse mukana tekemässä tekstejä nettisivuille ja kirjoitin alla olevan tekstin Hevosten Puolesta-sivustolle. Halusin ottaa tekstissäni kantaa myös muiden eläinten kuin hevosten kohteluun. Noita sivuja ei enää netistä löydy, mutta tässä tekstini uudestaan, taitaa valitettavasti olla pitkälti edelleen ajankohtaista asiaa. Ja kuvahan ovat sieltä lievemmästä päästä. Vaikka meillä Suomessakin on ongelmia eläinten kohtelussa ja on ollut mm. kalkkunakuljetukset esillä, niin tällaisessä mittakaavassa tapahtuvaa rääkkäystä tuskin meillä pääsisi tapahtumaan.
Tästä linkistä lisätietoa kuljetuksista. Se vie Eurogroup for Animals sivuille. Varoitus - videot ovat ikävää katsottavaa.


Teuraseläinten tuskien taival (teksti julkaistu Hevosten Puolesta-sivustolla v. 2008).

Näiden kuvien välillä on kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta, ja yhä edelleen teuraseläimiä kuljetetaan EU:n alueella pitkiä matkoja, vailla lepoa, ruokaa ja juomaa, kohdellen pöyristyttävän raa'asti. Hakattuja, potkittuja, halvaantuneita eläimiä, puhkottuja silmiä, murtuneita luita, märkiviä haavoja - tällaisista eläimistä saatua lihaako ihmiset haluavat syödä?

Jo 1990-luvun alkupuolesta asti ovat eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt kampanjoineet kuljetuksia vastaan sekä parantaakseen niiden olosuhteita. Vuonna 1992 nähtiin Suomessa ensimmäinen dokumentti aiheesta ja se järkytti suomalaisia suuresti. Sittemmin näitä kuvauksia kuljetuksien julmuuksista on nähty useita, viimeksi joulun alla 2007 teuraaksi menevien hevosten pitkästä matkasta Etelä - Euroopassa.

Eli lähes kaksikymmentä vuotta ovat eläinsuojelujärjestöt tehneet työtä näitä pitkiä ja julmia teuraskuljetuksia vastaan. On kerätty nimilistoja, pidetty mielenosoituksia ja julkisuudessa on esitetty useita dokumentteja näistä kuljetuksista. Muun muassa vuonna 1997 EU:n ministerineuvosto sai kerralla lähes 500 000 tuhannen EU:n kansalaisen allekirjoittaman vetoomuksen pitkien teuraskuljetuksien lopettamiseksi ja vientituista luopumiseksi, näistä 91 000 nimeä Suomesta. Onko niistä ollut mitään hyötyä? On ja ei.

Kuljetuksiin liittyviä lakeja on paranneltu, osittain juuri näiden painostuskeinojen ansiosta. Esimerkiksi osin edellä mainitun adressin ansiosta EU:n komissio teki asetuksen, jossa elävistä eläimistä maksettu vientituki kytkettiin lainsäädännön noudattamiseen kuljetuksen aikana. Lisäksi edellytettiin valvontajärjestelmän käyttöönottoa. Ensimmäisen kerran Euroopan Unionin tukijärjestelmä kytkettiin eläinten hyvinvointiin.

Joulukuussa 2005 lopetettiin teuraseläinten vientituki kokonaan. Aloitteen tämän tuen poistamiseen tekivät 14 suomalaismeppiä sen jälkeen, kun talvella 1996–1997 Euroopassa ja Suomessa näytettiin dokumentteja teuraseläinten vientikuljetuksissa tapahtuneista eläinrääkkäyksistä. Tuen lakkauttamisen jälkeen eläinten vieminen EU:n ulkopuolisiin maihin ei ole enää niin tuottoisaa. Aikaisemminhan rahdattiin eläviä eläimiä paljon mm Egyptiin ja Libanoniin sen takia, koska näissä maissa eläimet on teurastettava paikan päällä uskonnollisista ja kulttuurisista syistä

Toisaalta kahdeksan tunnin ehdotonta aikarajaa kuljetuksille ei ole edelleenkään annettu, vaikka sitä on usein vaadittu. Aikaraja lakkauttaisi kokonaan nämä pitkät elävien eläinten teuraskuljetukset.

Mitä laki sitten sanoo teuraseläinten kuljettamisesta EU:n alueella? Se sanoo mm. että eläimiä ei saa kuljettaa tai kuljetuttaa siten että niille voi aiheutua vammoja tai turhaa kärsimystä. Laki sanoo myös että eläinten tulee olla kuljetuskuntoisia, mm tiineyden loppuvaiheessa olevia naaraita ei saa kuljettaa. Viranomaisten on järjestettävä tarkastuksia rajanylityspaikoissa ja näissä tarkastuksissa on virkaeläinlääkäreiden tarkastettava eläinten kunto ja kyky jatkaa matkaa. Pelkästään näitä lainsäädännön kohtia rikotaan järjestelmällisesti ja niitä kierretään tietoisesti ajamalla kuljetukset sellaisilla reiteillä, joilla tarkastuksia ei tehdä

Eli laki on kyllä olemassa, mutta sitä ei noudateta. Vuonna 2002 EU-komission tieteellinen komitea julkaisi raportin eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana. Raportissa paljastui vakavia puutteita ja ongelmat kuljetusdirektiivien noudattamisessa. Raportin mukaan erityisesti Espanja, Italia ja Kreikka rikkovat eläinkuljetuksissa eläinten hyvinvointiin liittyviä lakeja räikeästi. Mistä tämä johtuu? Raha, haluttomuus, uskallus puuttua asiaan

Miksi näitä rikoksia ei viedä EY:n tuomioistuimeen, vaikka todistusaineistoa olisi

Mahatma Gandhi on viisaasti sanonut ” Kansakunnan suuruus ja sen moraalinen edistys voidaan arvioida siitä, miten sen eläimiä kohdellaan”.

Niin, voimmeko sanoa elävämme sivistyneessä Euroopassa?

Pirjo Pelkonen


Lähteet: Animalia

Euroopan Unionin lainsäädäntö

Raportti eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana v.2002 - EU-komission tieteellinen komitea

Kuvat: Animalia , Animal's Angel

lauantai 21. toukokuuta 2016

Tietonyyttäriä, BAT-koulutusta ja treenausta

Touhukas toukokuu on menossa.
Riskun kanssa olemme jatkaneet tokon perustaitotreenejä ja alla muutama videoklippi niistä. Pitäisi saada ne epäonnistumisetkin aina kuvattua. Kuten Tietonyyttäreillä tuli puheeksi, mokavideot opettaa :) Videota pystyy katsomaan useamman kerran ja huomaamaan ne omat virheet, eleet sun muut asiat. Olemme tehneet treenejä Riskun kanssa myös ulkona, mutta niiden kuvaaminen on hankalaa.


Etu- ja takapalkkauksen harjoittelua


Kosketuskeppiä

Ja kosketuskeppiä

Vielä kosketuskeppiharjoituksia



Suomen Eläintenkouluttajat ry:n Pohjoisen Tietonyyttäreillä olin kaksi päivää ja sitä seurasi myös kahden päivän BAT-seminaari Koira- ja kissakoulu Heiluva Hännän pitämänä samassa paikassa Tervolan Louella. Puhuttiin mm. kissoista, hevosista, eläintarhaeläimistä sekä koulutusmenetelmän valinnasta että tunnetiloista.


BATiin olin jo tutustunut aiemmin teorialla ja nyt oli myös käytännön harjoituksia. Oli todella mielenkiintoista nähdä miten koirat käyttäytyivät kun niille oikeasti annettiin  tilaa ja mahdollisuus toimia itse.  Kyseessähän on metodi tai oikeastaan elämäntapa, kuten luennoitsija sanoi. Mikään niksnaks konsti ei bat ole, kuten ei yleensäkään menetelmät, joilla pyritään vaikuttamaan enemmän käytöksen syihin, ei pelkästään seurauksiin.

Lainaus Heiluva Hännän sivuilta : "Amerikkalaisen eläintenkouluttaja Grisha Stewartin kehittämässä BAT 2.0. eli Behavior Adjustment Training 2.0 -menetelmässä (uusin 2.0-metodi luotu vuonna 2014) autetaan niin koiria kuin muitakin eläinlajeja oppimaan itsevarmuutta ja sosiaalisia, kohteliaita käytöstaitoja rähjäämisen, ylikiihkeyden tai pakoilun sijaan. BAT 2.0 -menetelmän tarkoituksena on luoda eläimelle turvallinen koulutustapa, jolla saada positiivinen kokemus ympäristön häiriöistä, varsinkin ihmisistä ja eläimistä. Menetelmässä käytetään apuna niin eläimen elekielen ja stressitilan tunnistamista, taitavaa, koiraystävällistä pitkän hihnan käyttöä, toiminnallisia vahvisteita sekä ohjaajan taskusta tulevia palkkioita (namit, lelut) ja ennalta suunnittelua. Aluksi pyrkimys on järjestettyjen koulutustilanteiden avulla opettaa eläintä käyttämään omaa rauhoittavaa elekieltään tehden siitä kannattavaa eläinyksilölle rähisemisen, karkuun luikkimisen tai liian kiihkeästi toisten koirien luo ryntäilyn tilalle."


Oli aivan huiput neljä päivää, mielenkiintoisia luentoja ja sekä käytäntöä,  uusia ihmisiä. Tällaista lisää :) Kiitos Team Jessican järjestelyistä!


Kävin myös Oulussa kuuntelemassa Tuire Kaimion luentoa aiheena Koiran leikki ja kehonkieli. Eli pylly pystyyn ja leikkimään!

tiistai 3. toukokuuta 2016

Kurssi alkaa

Riskun kanssa aloitimme Koirakoulu Verkossa järjestämän verkkokurssin. Kurssilla harjoitellaan tokon perustaitoja positiivisen vahvistamisen keinoin. Eihän me mihinkään kokeisiin tähdätä, vaan tavoite on mukava tekeminen. Koska minulla ei ole mahdollisuuksia juuri mihinkään kursseille lähteä, niin ajattelin, että tämä on hyvä keino saada harjoitella tavoitteellisemmin, saada palautetta ja näin oppia myös lisää. On aina hyödyksi, kun joku katsoo sivusta omaa toimintaa ja kertoo missä teet oikein ja missä on parantamisen varaa. Videoiden välityksellä se onnistuu yllättävän hyvin. 

Aloitimme ihan perusluopumisesta ja tässäpä siitä muutama video. Toissapäivänä tehtiin nyrkki kiinni sekä lisättiin jätä-vihje. Ja tänään tehtiin avokämmenellä ja jätä-vihje. Se mikä on minun yksi ongelma, on tuo makupalojen tippuminen väärään aikaan. Se johtuu sormista, tiputtelen välillä muitakin juttuja :) Pitää vaan yrittää tsempata sormien kanssa.






tiistai 26. huhtikuuta 2016

Kuinka nopeasti aika kuluukaan

Touhukas toukokuu lähestyy, mutta sitä ennen muistelua.  Neljä vuotta sitten Nakki vaihtoi tallia. Minä vaihdoin siihen aikaan myös työpaikkaa. Aika on kulunut hurjan nopeasti. Neljä vuotta olen hurruuttanut Ranua-Roi-väliä edestakas.

Hevoselle tallipaikan vaihto on aina iso muutos, me ei ehkä sitä aina ymmärretä, kuinka iso muutos. Uusi ympäristö, uudet ihmiset ja muut hevoset... onhan muutto ihmisellekin aina iso asia.

Aiemmalla tallilla





24.4.2012 eka päivä uudella tallilla

 Nakki on ollut minulla kohta yhdeksän vuotta. Siitä kiukkuisesta, ontuvasta, korvat koko ajan luimussa olevasta tammasta on tullut mukava harrasteheppa. Nakki tuli , niin kuin ei minkään eläimen pitäisi tulla, säälistä. Se oli tullut silloiselle myyjälle kylkiäisenä toisen hevosen oston yhteydessä. Olenkin  sille luvannut, ettei enää yhtään omistajanvaihdosta, vaan minulta se lähtee seuraavaksi ikuisille laitumille kun sen aika tulee.

Kesälaitumella 2012


24.4.2016

24.4.2016





keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kevät tulee

Toukokuu lähestyy ja kaikkea mielenkiintoista tulossa. On Pohjoisen Tietonyyttärit ja BAT-koulutusta, hienoa että täällä pohjoisessakin tapahtuu!

Tietonyyttäreille voivat osallistua Suomen Eläintenkouluttajat ry:n kannattaja- ja varsinaiset jäsenet ja se toimii nyyttäriperiaatteella eli jokainen tuo jotain tullessaan, syötävää, juotavaa, puhetta. Tapahtuma on kaksipäiväinen, samoin kuin BAT-seminaari. Kävin joulukuussa kuuntelemassa BATista ja nyt on ohjelmassa myös käytännön harjoituksia koirakoiden kanssa.

Ja toukokuussa me Riskun kanssa aloitamme myös kurssin! Kurssi koostuu useasta eri osasta ja se tehdään verkon välityksellä, videoiden avulla. Kerron sitten lisää kunhan päästään vauhtiin. On niin vaikea päästä mihinkään pitemmälle kurssille tuon oman työn ja etäisyyksien takia, joten odotan tätä kurssia innokkaasti.

Olemme ahkerasti vastaehdollistuneet ja siedättyneet.  Jotain edistystä on käytöksessä tapahtunutkin. Mutta matkaa on vielä edessä. Mm. häkeissä haukkuvat koirat eivät aiheuta enää suurempaa reaktiota  vaan Risku osaa jo kääntää silloin katseen minuun. Metsälenkit ovat selvästi mieltä rauhoittavia, pitkässä liinassa mennään ja siellä koira tarjoaa leikkiä ja rentoa menoa. Sen sijaan meidän lähilenkki, jossa kulkee muita koiria, ihmisiä, on kaikenlaisia hajuja, aiheuttaa jatkuvaa ympäristön skannausta - onko joku jossain, pitääkö reagoida. Tilanteen jännittävyyden huomaa palatessa tutulle kotiin vievälle polulle, jossa ei muut liiku, siinä tulee ravistus "Huh olipa jännää".

Kevääseen heräävä luonto tuo omat hajunsa ja luonnon eläimet. Ne ovat taas oma haasteensa. Lentoon lehahtavat maalinnut, tuoreet jäljet...  Olen nyt päätynyt harjoittelemaan näissä tilanteissa palkkaamalla siten, että kontaktista pääsee tekemään juuri sitä mitä koira sillä hetkellä haluaa tehdä.


lauantai 2. huhtikuuta 2016

Eläinpalvelu PP

No niin, ensimmäinen kuukausi on sitten oltu yrittäjänä! Sivutoimisena tätä nyt sitten teen , päätyö vie luonnollisesti aikaa paljon kaikkine matkoineen. Mutta mahtavaa että tämä lopulta toteutui ja sain aikoinaan päättämäni tavoitteet nyt toteutettua. Logonkin sain tehtyä ihan itse  :)

Tällä hetkellä tarjoan Vipstoren koiran - ja kissanruokia ja tarvikkeita, toivottavasti jatkossa myös muita tuotteita.  Kesällä pidän koulutuskursseja. Suunnitelmissa on myös kaikenlaista, mutta katsotaan...


Kotisivuni ja facebook-sivuni.

torstai 17. maaliskuuta 2016

In Memoriam Mökö

Elämä on iloa mutta myös surua. Vanhaherra Mökö  sai sairauskohtauksen ja kuoli yllättäen kotona niin sanotusti saappaat jalassa. Kuukauden jälkeen taas yksikoiraisena. 

Mökö tuli kahdeksan vuotta sitten kodinvaihtajana meille neljänteen (ainakin) kotiinsa, nimenkin kerran vaihtaneena. Sitä oli purrut edellisessä perheen toinen koira ja muustakin syystä sillä oli jopa lopetusuhka päällä. Niinpä otin sen eräänä päivänä mukaani ja toin Santran seuraksi. Tarkkaa syntymäaikaa ei ollut tiedossa, arvioitiin että 2004. Kahdentoista vuoden ikään ehti sitten elää ja toki olisin toivonut että muutama vuosi olisi ainakin vielä ollut seuranamme.

Mökö oli villakoira/beagle - mix ja se oli hyvin tarkkakuonoinen ja nopeaoppinen. Alkuvaiheen pienestä ärripurrista tuli oikein mukava ja persoonallinen kotikoira.




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kuinka remmirähjä kesytetään - vai kesytetäänkö?



Risku on ollut nyt kuukauden. Tämän ajan olen keskittynyt sopeuttamiseen kodinvaihtoon ja olen tarkoituksella välttänyt koirien kohtaamisia, jotta stressitaso ei nouse siitäkin ja aiheuta sitten muita ongelmia.

Tiesin jo koiraa ottaessa että se on jonkinlainen remmirähisijä. Nyt kun olen jonkin aikaa seurannut ja koiraan tutustunut , minulla alkaa olla kuva siitä, miten lähdemme ongelmaa työstämään. Muitakin piirteitä on tullut esiin - herkkähaukkuisuus, yksinolo-ongelmaa, paukkuarkuutta. Fyysiset asiat selvitetään , sielläkin puolella mahdollisesti löytyy jotain.

Risku haukkuu kaikkea mahdollista, pimeässä näkyvää valoa, oravaa puussa, epämääräisiä ääniä, kaukana liikkuvaa ihmistä jne. Aina en itse edes ymmärrä mitä se haukkuu kun mitään ei itse kuule eikä näe.  Rotuna porokoira on haukkuherkkä mutta ylireagointi ei ole toivottavaa. Tätä olen lähtenyt työstämään siedättämällä vastaehdollistamalla eli esim. lenkillä siinä vaiheessa kun koira vasta katsoo/kuuntelee/haistaa jotain mitä minä en välttämättä huomaa, ja ennen kuin koira ehtii haukkumaan, naksautan ja palkitsen. Naksutin onkin osoittanut hyväksi välineeksi. Tässähän on ideana se että koira alkaa jossain vaiheessa ketjuttamaan: jossain on jotain reagoitavaa, älä hauku vaan katso emäntää ja saat palkan.

Aina ei ehdi itse ennakoida olla tarpeeksi nopea ja koira ehtii reagoida johonkin liian voimakkaasti, mutta okei olin itse myöhässä. Sehän se arkielämässä on usein ongelma eli ei pysty järjestämään tarpeeksi hallittuja tilanteita jotta oppiminen edistyisi, vaan tilanteen tulevat usein yllättäen eli ympäristön hallinta on se ongelma. Siksipä ne kurssit olisi niin hyviä...

Törmäsimme tänään yllättäen koirien ulkoiluttajaan ja siinä tein havainnon, että ennen haukkumisen alkamista, Risku havaitsi koirat, nuuski maata, nosti päätä, katsoi koiria ja taas nuuski maata. En vain siinä ehtinyt palkita sitä rauhoittavien signaalien käytöstä, vaan keskityin väistämään sivummalle kohti tulevasta ihmisestä ja hänen koirista. Välimatka jäi vain liian lyhyeksi jotta tilanne olisi mennyt toivotun rauhallisesti ohi.


Mutta treenit jatkuu!

Pitkässä liinassa ollaan harjoiteltu myös







tiistai 1. maaliskuuta 2016

Kotoutumista

Parisen viikkoa on mennyt ja pikkuhiljaa Risku alkaa kotiutua. Se on alkanut olla rennompi ja leikkisämpi, tarjonnut leikkiä jopa Mökölle.  Mitään erikoista emme ole tehneet vaan keskittyneet kodinvaihdon aiheuttaman stressin laskuun. Aktivointia ja lenkkeilyä. Ja se ilme kun Risku tajusi, mikä on kosketusalusta ja että siitä saa jopa palkkaa kun sitä koskettaa :)

 Mutta tässäpä muutama kuva aktivoinneista ja lenkeiltä.