sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Tutkintotilaisuus - ohi on!

Vuoden tiukka uurastus on ohi ja suoritin tutkintotilaisuuden hyväksytysti! Päivään ehti mahtua monenlaista tunnetilaa alkaen huonosti nukutun yön jälkeen aamun ärtymyksestä kahvinkeittimeen, ja päättyen päivän lopuksi helpotukseen ja tyytyväiseen oloon, ohi on.

Koska tein näytön Oulussa, varasin itselleni huoneistohotellista huoneen ja - onneksi -  sain myös autopaikan lämpimästä hallista. Eipä olisi auto inahtanut aamulla, jos olisi seisonut siinä 30 asteen pakkasessa yön.

Huoneeni oli uudessa  rakennuksessa ja oli menossa termostaattien säätö, siitä oli lappu pöydällä ilmoituksena ja siitäpä johtuen vietin tutkintotilaisuutta edeltävän  yön järisyttävässä  kuumuudessa hikoillen. Patterit paahtoi täysillä, eikä niitä voinut säätää itse. Jouduin yöllä muutaman kerran käyttämään parvekkeen ovea auki, jotta hieman viilenisi.

Huonosti nukutun yön jälkeen minulle äärimmäisen tärkeä kahvi oli jäädä saamatta, kun kahvinkeitin ei toiminut kunnolla. Eli se liikkuva osa josta vesi nousee ja tippuu , ei pysynyt paikoillaan. Jouduin sitä pitämään itse ja melkein poltin käteni siinä kuumassa höyryssä. Mutta kahvia oli saatava, jotta herää, muualle sitä ei olisi ehtinyt lähteä hakemaan.

Ensimmäinen asiakas oli kissanomistaja, joka asui siinä lähellä. Olimme sopineet, että soitan tai laitan viestin, kun olen siinä pihalla, hän tulee minua ja arvioitsijaa vastaan. Mutta...eipä toimineet puhelimet sinä aamuna, Soneran verkko oli kaatunut. Sitä en silloin tiennyt, yritin soittaa ja laittaa viestiä, ei mennyt perille. Mutta onneksi hän asui eka kerroksessa ja pääsin kopistelemaan lasiparvekkeen ikkunan taakse. Ovikellohan ei tietenkään toiminut. Huh, ajattelin - olisipa noloa että arvioija tulisi eikä me päästäisi edes sisään.

Kissalle oli koulutuksen aiheena boksiin meno kosketuskepillä. Sen lisäksi kävimme läpi kaikenlaista kissaan liittyvää asiaa ja näytin asiakaspalveluun liittyviä tutkinnon vaatimuksia.

Kissan jälkeen oli tauko ja ehdin käymään hotellilla. Lähdin viemään osaa tavaroista jo parkkihallissa olevalle autolle ja hups kuinka kävikään, huomasin hallissa että huoneeni avaimet katosivat. Paniikki! Apua! Tärkeimmät jäi nimittäin huoneeseen eli mm. koirien koulutussuunnitelmat sun muut materiaalit.  Olisin voinut hakea uudet avaimet läheiseltä toimistolta, mutta  jos avain katoaisi, hotelli perisi siitä tuntuvat satojen eurojen korvaukset kuten majoitussopimuksessa oli, yli 300 euroa plus jokaiselta tunnilta kun avaimet ovat kadoksissa puolensataa, siihen asti kunnes ovet on uudelleen koodattu.  Hengitä ja rauhoitu ajattelin - avainten täytyy olla täällä parkkihallissa jossain, kun avaimella tänne tulinkin. Tarkastin tuloreittini - ei löytynyt. Mutta onneksi autossa oli otsalamppu ja sen valossa löysin tummat avaimet pudonneena auton takapenkille tavaroitten väliin. Arvatkaapa mikä tunne oli kun ne löytyi!

Olin varannut koulutushallin käyttööni. Päivän aikana minulla kävi kolme koiraa omistajineen ja heidän kanssaan harjoittelimme mm. talutinkäytökseen liittyviä asioita ja hyppimättä oloa. Minua jännitti, että nyt kun ei puhelimet toimi, toivottavasti kukaan heistä ei ole yrittänyt ilmoittaa ettei pääsekään. Kävin välillä katsomassa Facebookia ja Messengeriä, että eihän sieltä kautta vain ole tullut mitään viestiä. Pakkasta oli lähes 30, olisihan voinut olla että auto ei lähde käyntiin tai jotain. Mutta onneksi kaikki pääsivät, kiitos heille. Pakkasesta johtuen emme pystyneet tekemään ulkona mitään, vaikka jotain olin ulkona mahdollisesti suunnitellut tehtäväksi.

Kaiken tuon aamusähläyksen jälkeen ei keskittymiskyky kieltämättä ollut ihan 100% . Mutta olen tyytyväinen päivään ja sen kulkuun.  Olin tehnyt tarkat suunnitelmat ja minulla oli myös varasuunnitelmat. Arvioitsijat olivat asiallisia ja mukavia. Koiria ja omistajia en tuntenut ennestään. Pyrin rakentamaan tilanteesta mahdollisimman aidon asiakastilanteen. Toki se että joku arvioi sinua vierestä, tuo oman jännityksensä mukaan ja vie sitä keskittymistä.

Tuloksen sain tietää muutaman päivän päästä, kun kolmaskin arvioija oli nähnyt kuvatut videot ja arvioijat olivat käyneet kaiken läpi kohta kohdalta. Tutkintotoimikunnalle menee vielä paperit ja he hyväksyvät virallisesti.

Koska olin jo aiemmassa tutkinnossa suorittanut yritystoiminnan, se luettiin hyväksi eli sitä ei tarvinnut tehdä enää. Eläintenkouluttajan ammattitutkinnossa suoritetaan pakollisena osana eläinten hoito ja kouluttaminen sekä eläintenkouluttajan asiakaspalvelu- ja työelämätaidot. Kolmas on se valinnainen joka voi olla esim. yritystoiminta, joka minulla nyt siis luettiin hyväksi.

Mutta nyt on hienot fiilikset, yksi tavoite saavutettu. Palkitsen itseni lukemalla ne kirjat, mitkä olen hankkinut opiskeluaikana mutta en ole ehtinyt lukea, nautin lisääntyneestä vapaa-ajasta, pidän pienen loman ja ehkäpä jatkossa voitte lukea myös uudesta perheenjäsenestä..!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti