torstai 17. maaliskuuta 2016

In Memoriam Mökö

Elämä on iloa mutta myös surua. Vanhaherra Mökö  sai sairauskohtauksen ja kuoli yllättäen kotona niin sanotusti saappaat jalassa. Kuukauden jälkeen taas yksikoiraisena. 

Mökö tuli kahdeksan vuotta sitten kodinvaihtajana meille neljänteen (ainakin) kotiinsa, nimenkin kerran vaihtaneena. Sitä oli purrut edellisessä perheen toinen koira ja muustakin syystä sillä oli jopa lopetusuhka päällä. Niinpä otin sen eräänä päivänä mukaani ja toin Santran seuraksi. Tarkkaa syntymäaikaa ei ollut tiedossa, arvioitiin että 2004. Kahdentoista vuoden ikään ehti sitten elää ja toki olisin toivonut että muutama vuosi olisi ainakin vielä ollut seuranamme.

Mökö oli villakoira/beagle - mix ja se oli hyvin tarkkakuonoinen ja nopeaoppinen. Alkuvaiheen pienestä ärripurrista tuli oikein mukava ja persoonallinen kotikoira.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti