maanantai 31. lokakuuta 2016

Geenitutkimuksia

Professori Hannes Lohi piti lyhyen tietopläjäyksen mitä on tehty,  saavutettu ja mitä tällä hetkellä juuri tutkitaan kuumimpana  koirien geenitutkimuksessa. Meissä ihmisissä ja koirissa on paljon yhteistä! (Studia Generalia :Koiria ja ihmisiä - luennot ).




Kyselyt koirien omistajille  – sen jälkeen tarkemmat kliiniset tutkimukset osalle

Eroahdistus eri roduilla


Pakko-oireet eri roduilla

Mitä juuri nyt tutkitaan








torstai 27. lokakuuta 2016

Lääkkeistä - oikein vai väärin?

Kävin kuuntelemassa eläinlääkäri, eläintenkouluttaja Kristiina Torpia, joka puhui käytöksen fysiologiasta, fyysisten sairauksien vaikutuksesta käytökseen sekä ruokavalion, ravintolisien ja lääkkeiden roolia erilaisten käytöshäiriöiden hoidossa. Ajatuksia ja tunteitakin herättävä aihe. Kasvattajille olisi myös erinomaista tietoa, samoin kuin Katariina Tiiran luennot, joista kirjoitin aiemmin. Jalostuksesta tulisi  arat/ääniarat ja  stereotyyppisesti käyttäytyvät koirat poistaa.

Nykyisin jo aika lailla hyväksytään nivelrikkokoiran kipulääkitys, sydämen vajaatoiminnan lääkitys ynnä muut fyysisten sairauksien lääkitykset. Eläimellä on myös oikeus kuolla silloin kun elämä ei ole enää elämisen arvoista vaan kärsimystä - tai ainakin pitäisi olla.

Mutta miten erilaiset mielialaan, käytökseen vaikuttavat lääkkeet?  Annetaan lääkettä , jotta koira olisi rauhallisempi, unohtaisi ikävät kokemukset, pystyisi keskittymään...onko se oikein?

Entäpä jos joutuisin itse menemään magneettikuvaan, siihen kapeaan putkeen, jossa pitää olla aika pitkään liikkumatta kuvauksen ajan. Hyvin todennäköisesti en pysyisi siinä olemaan, vaan iskisi paniikki, ahtaanpaikankammo. Jos kuvaus olisi pakko suorittaa, joutuisin ehkä ottamaan rauhoittavaa lääkettä. Se, joka on kokenut aidon paniikkitilan, tietää mitä se tarkoittaa. Todellinen kauhun tunne on sellainen ettei sitä juuri kykene järjellä voittamaan.

Entä jos minun koirani pelkäisi paniikinomaisesti vaikkapa eläinlääkäriä. Sille voitaisiin antaa lääkettä, jonka avulla se kykenisi selviytymään tilanteesta ja eläinlääkäri sitä ehkä ehdottaisi. Voisinko silloin tehdä niin , että toteaisin, että sori vaan mutta ei tipu lääkettä, koiran tulee kestää vaan kaikki vaikka kuinka iskisi paniikki?

Usein kuulee sanottavan, että syy käytöshäiriöihin löytyy hihnan toisesta päästä. Sekin on osin ihan totta , ihan itse opetamme koiramme käyttäytymään niin kuin käyttäytyy. Mutta jos syy ei olekaan aina meissä ihmisissä, vaan syy on oikeasti koiran pään sisällä?

Jos koira onkin  aivovauriopentu, joka syntymä oli vaikeampi? Tai pentu ei ole kokenut emon hoivaa ja nuolemista, nuoleminen vaikuttaa suoraan aivojen kehitykseen. Tai koira on kokenut trauman, josta on jäänyt seuraukset käytökseen?  Jos perimässä on alttius stereotypiaan eli pakko-oireiseen käytökseen, vaikkapa hännänjahtaukseen tai voimakkaaseen pelkoon ja ahdistukseen? Vaikka kuinka etsitään syytä ei löydy eikä taitava koulutuskaan tuota tulosta? Dementoitunut koira, mikä on elämänlaatu? Kuka eläimen elämänlaadun voi määritellä ja miten?

Monella ongelmakäyttäytymisellä saattaa olla perinnöllinen alttius, aina ei syy ole omistajassa. Lisäksi myös erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat. Perinnöllinen alttius ei tarkoita sitä etteikö voitaisi kuitenkin siedättää ja/tai kouluttaa. Lääkitys voi siinä auttaa.

Jos koira puree, on vaarallinen, ei ahdistukseltaan kykene lähtemään ulos, repii seinät, syö itsensä rikki, onko silloin oikein käyttää ja kokeilla mielialaan vaikuttavia lääkkeitä koiralla?  Vai mitä sellaiselle koiralle pitäisi tehdä - lopettaa heti?  Omistajan pitää vain pärjätä ja selviytyä, järjestää elämänsä kokonaan koiran mukaan? Onko eläimellä ylipäätään oikeus ensin saada apua vai onko sillä vain velvollisuus kuolla? Onko oikeutta edes kokeilla? Mikä on eettisesti oikein?

Kuten Torp luennollaan sanoi, jokainen joutuu nämä asiat pähkäilemään itse ja määrittelemään omat eettiset linjansa. Lääkkeillä on myös sivuvaikutuksensa. Paradoksaalireaktio on mahdollinen erityisesti kissoilla.  Kokonaisvaltainen käytöshäiriön hoito sisältää lisäksi paljon muutakin kuin lääkkeet.



Linkissä puhutteleva tarina, mitä elämä käytöshäiriöisen koiran kanssa elämä pahimmillaan voi olla.

https://elainesseet.com/2016/09/10/pahan-koiran-hyva-rakkaus/

Lisätty 11.2.17 Tässä blogissa tammi - ja helmikuu -17 postauksissa ravintolisistä liittyen käyttäytymiseen. Linkkejä myös tutkimuksiin.

Kriittinen tarkastelu - kuka tutkimuksen on maksanut/puolueettomuus? Miten tutkimus on tehty?















torstai 13. lokakuuta 2016

Millaista on olla eläin?

Eläinten viikon tämän vuoden teemana oli hevonen. Ympäri maata eläinsuojeluyhdistykset järjestivät erilaisia tapahtumia. Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys järjesti Helena Telkänrannan koko päivän luennon aiheesta "Millaista on olla eläin?".  Toimin itse yhdistyksessä ja pääsin näin mukaan järjestelyihin. Luento oli erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen. Jokaiselle tuli varmasti jotain uutta ajateltavaa eläimistä ja mitä me oikeastaan niistä tiedämme.

Tuttuakin asiaa oli, mm eläinten tunteet. Ihminenhän katsoo maailmaa omien aistien, tunteiden, uskomusten kautta. Ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme eläimen käytöstä. Eläimiltä löytyy samoja tunteita kun meiltä ihmiseltä, eikä me aina osata sitä huomioida - mutta toisaalta niiltä ei löydykään niitä tunteita mitä me luulemme niiltä löytyvän.


Helena Telkänranta on biologi ja tietokirjailija, joka on erikoistunut tutkimaan eläinten käyttäytymistä ja kognitiota eli mielen toimintaa. Hän on kirjoittanut kirjan ”Millaista on olla eläin?” Kirjassa kerrotaan, mitä tiede tällä hetkellä tietää eläinten älykkyydestä, tunne-elämästä ja kokemusmaailmasta. Uudempi  kirja "Eläin ja ihminen - mikä meitä yhdistää?" on ilmestymässä marraskuussa ja käsittelee  mm.  eläinten yksilöllisiä persoonallisuuseroja, eläinten luovuutta, unien näkemistä, ajantajua sekä yhteistyökykyä. Suosittelen ehdottomasti ensin mainittua luettavaksi ja uutta kirjaa odotan innolla.

Kykeneekö koira, kissa, hevonen? - ei, sillä edellyttää kehittyneempää mielen teoriaa joka ei ole niiden aivoilla mahdollista

Johtajuus - mitä sen pitäisi olla



Korjataan syytä, ei seurausta.




Mielihyvänuolaisu vai konfliktinuolaisu?