keskiviikko 20. helmikuuta 2019

R+, R-, P+, P-


Hevosen kouluttaminen – opinnoissa oli eräs tehtävä esittää tiivistelmää kouluttamisen nelikentästä. Siihen liittyen tein tällaisen erittäin taiteellisen näkemyksen asiasta eli muutama esimerkki niin vahvistamisesta kuin rankaisuista piirroskuvin :)
 

 

tiistai 15. tammikuuta 2019

Positiivista, negatiivista, houkuttelua, operanttia, klassista, siedätystä, rankaisua - mitä ne tarkoittavat käytännössä?

Eläinten käyttäytymisen ja kouluttamisen yhteydessä käytetään monenlaisia termejä. Niitä tarvitaan siksikin, jotta voidaan puhua samaa kieltä, ymmärtää mistä toinen puhuu ja tarkoittaa. Tässäpä esimerkkejä osasta niistä.

Totuttaminen/tottuminen

Hevosten kanssa useinkin käytetty. Esimerkiksi  hevonen tarhaa liikenteen lähellä ja tottuu ohi kulkeviin autoihin ja meteliin, välimatkaa on sen verran kuitenkin ettei  tilanne aiheuta suurta pelkoa vaan on suhteellisen neutraali ja yhdentekevä. Mutta vaikka hevonen olisi tottunut ohi kulkeviin autoihin , ei se tarkoita että autot kaikissa tilanteissa olisi sille yhdentekeviä. Esimerkiksi kohti tuleva auto on jo eri asia.

Alla kuvat tottumisesta. Ylämaankarjaa muutti hevosen tarhanaapuriksi, ensin muutama ja siitä lauma kasvaen. Niiden eleet, liikkeet, äänet, hajut tuli tutuksi eikä yhden pikkusonnin karkailu aidan takaa aiheuttanut suurempaa dramatiikkaa.




 
Herkistyminen 
 
Sen sijaan herkistymisessä hevonen alkaa reagoida yhä herkemmin asiaan ja se voi olla sekä hyödyllistä (esimerkiksi jos hevonen on ns. hidas pohkeelle se voidaan herkistää siihen uudelleen) tai voi olla myös haitallista eli hevonen alkaa pelätä yhä enemmän ja enemmän. Jos esimerkiksi yllä olevaa ylämaankarjaa olisi hevosen lenkkipolun varrella ja se toistuvasti pakotettaisiin niiden lähelle vaikka se pelkää, pelko voisi vain kasvaa ja kasvaa.
 
Klassinen ehdollistuminen
 
Ehdollisen vahvisteen oppiminen tapahtuu klassisen ehdollistumisen kautta: sinänsä muutoin merkityksettömään ääneen eli naksuttimeen, pilliin tai vaikkapa  suulla tehtävään naksuäänimerkkiin yhdistetään ruokapalkka. Klassista ehdollistumista tapahtuu koko ajan ilman varsinaista opettamista ja sitä käytetään monin tavoin myös hyödyksi kouluttamisessa. Hevoset oppivat että heinäkärryn kolina tarkoittaa ruokaa, koira oppii että tietty reppu tarkoittaa treeneihin lähtöä yms.
 
Alla videolla tölttäsimme, mutta nämä hevoset olivat oppineet myös klassisen ehdollistumisen kautta että sana "laukka" tarkoitti että kohta lähdetään laukkaamaan. Ne olivat oppineet sen toistojen kautta ilman  että sitä sanaa varsinaisesti niille oli opetettu. Niinpä sanaa ei enää sanottu vaan se kierrettiin  jollain tapaa jotta hevoset eivät alkaisi ennakoida ja kiihdytellä etukäteen. Ratsastajat valmisteltiin laukkapätkään kertomalla että kohta tulee se mitä ei voi sanoa ääneen...ja sitten vasta laukkasuora aukeni!
 
Myös tunnetila voi ehdollistua johonkin asiaan, tehtävään tai tapahtumaan. Näillä issikoilla oli sanaan laukka varmaankin yhdistynyt myös tietty tunne.
 
 
 
Siedättyminen/siedättäminen sekä vastaehdollistaminen
 
Nämä kulkee usein käsi kädessä. Siedättämisessä edetään pelkokynnyksen alapuolella eli eläimelle esitellään sitä asiaa jolle sen halutaan siedättyvän. Edetään pienin askelin niin että eläin pysyy rauhallisena, ilman pelkoa. Ärsykkeen voimakkuutta lisätään asteittain pysytellen pelkokynnyksen alapuolella. Usein siedättämiseen yhdistetään myös vastaehdollistaminen eli käytännössä lisätään eläimelle jotain sille positiivista, hevoselle useimmiten ruokaa tai rapsutusta. Voidaan liittää myös ns. ehdollinen vahviste eli merkki (useimmiten äänimerkki).
 
Alla videolla hevonen joka on siedättämisen ja vastaehdollistamisen avulla koulutettu suihkepulloon jota se alkuun pelkäsi. Liikkeelle on lähdetty aikoinaan  ihan   siitä että suihkepullo tuli lähistölle ja käytetty suunaksua merkkaamaan tulevaa palkkiota. Tälle hevoselle vaikein kohta on aina ollut takajalkojen väli josta tässäkin videolla palkitaan. Asian muistuttelu tehdään aina keväällä kun ötökkämyrkyt tulevat ajankohtaisiksi ja teemme sen "pikakelauksella".
 
 
 
 
Operantissa kouluttamisessa eläin oppii toimintansa seurauksista,  käytetään monelle jo tuttua nelikenttää : positiivinen vahvistaminen, negatiivinen vahvistaminen, positiivinen rankaisu, negatiivinen rankaisu. Oppiminen perustuu käytöksen vahvistumiseen positiivisten kokemusten kautta sekä käytöksen vähenemiseen rankaisun seurauksena.  Termit ovat  matemaattisia,  positiivinen ei siis tarkoita välttämättä hyvää eikä negatiivinen huonoa vaan jotain lisätään tai otetaan pois.  Yleensä myös operantista koulutuksesta puhuttaessa se yhdistetään positiiviseen vahvistamiseen eli eläin saa palkkion toiminnastaan ja rankaisuna käytetään vain palkkion poistumista (negatiivinen rankaisu). Eläintä ei houkutella vaan se saa yrittää itse mikä sille tuottaa myönteisen tuloksen.
 
 
Kanat oppivat nopeasti. Katso tarkkaan heti videon alussa : yhden kerran nokkaisu väärään kirjaimeen eli vokaaliin, sen jälkeen ei enää samaa virhettä. Rankaisuna siltä poistui hetkeksi mahdollisuus saada palkinto eli poistin K-kirjaimen nokkaisun mahdollisuuden (negatiivinen rankaisu). Tässä treenattiin nokkimattomuutta vääriin kirjaimiin koska "lopputestissä" kanan tuli olla nokkimatta niitä 15 sekuntiin.  Eläin oppii käytöksensä seurauksista.
 
 
 
 
 
 
Miten tämä vauhdikas luoksetulo on saatu aikaiseksi (vähemmän vauhdikas kyllä kelpaisi hevoselta myös :) ? Kyllä, positiivisesti vahvistamalla. Nakki on saanut palkkion joko makupalan tai tallissa odottavan heinän myötä.  Luoksetulon seuraukset ovat olleet yleensäkin keskimäärin enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Kesän mehevimpään laidunaikaan sen sijaan Nakki jäisi mieluimmin syömään tuoretta kuin tulisi luo. Ei se kuitenkaan karkuunkaan mene vaan antaa ottaa itsensä hyvin kiinni. Silloin kannattaa palkita myös pelkästä kiinnisaamisesta jotta käytös säilyy. Olen silloin tehnyt myös niin, että otan naruun ja saa jatkaa syöntiä jonkin aikaa, sitten vasta lähdemme pois laitumelta. Näin ei yhdistä laitumelta pois tuloa kiinniottamiseen niin vahvasti.
 
 
 
Houkuttelulla on joskus paikkansa mutta sen hankaluus on siinä, että siitä voi olla vaikea päästä toisinaan eroon. Hevosten kohdalla tyypillinen houkuttelun käyttö on lastauksen yhteydessä  tai sen karatessa ruokaämpärillä kiinni houkuttelu.
 
Koirien kouluttamisessa houkuttelua käytetään aika paljonkin ja siellä näkee myös paljon niitä ongelmia mitä tulee jos sitä käytetään väärin tai liian pitkään. Tämä on usein syy siihen,  kun kuulee että "ei se makkarakoulutus toimi".  Koira toimii niin kauan kuin makkara on kädessä eikä muuta kiinnostavampaa ole ympäristössä. Houkuttelua voi käyttää saadakseen liike alkuun, mutta siitä tulee luopua mahdollisimman pian.
 
Palkkion antamisen suuntaa käytetään paljon apuna koulutuksessa ja onhan sekin yhdenlaista houkuttelua. Yksinkertainen esimerkki on vaikkapa se että koulutetaan hevosta laskemaan päätään alas - annetaan palkkio aina sieltä alhaalta ja hieman vähän alempaa ja näin hevonen alkaa jo hakeutua sinne suuntaan
 
Houkuttelua voidaan käyttää myös käänteisesti eli jo opitun käytöksen häiriönä. Alla videolla istumisen harjoittelun yhteydessä. Eli houkutteluakin on hyvin monenlaista.
 
 
 
 Niin kylläpä ne nuo termit kulkevat mukana ihan siinä jokapäiväisessä käsittelyssä ja koulutuksessa vaikka sitä ei aina niin tule ajatelleeksi :)
 
 



tiistai 8. tammikuuta 2019

Kohdekoulutusta


Mikä ihmeen kosketuskeppi tai kosketusalusta?

Hevosen koulutus - opinnoissa olemme myös kosketuskohdetta hyödyntäneet ja siihen liittyen harjoituksia tehty. Olen aiemminkin  kosketuskohteesta kirjoittanut http://huomistuulet.blogspot.com/2015/05/kasikosketusta.html

Erilaisia kosketuskohteita, targetiksi myös kutsutaan, käytetään yhä useammin erityisesti koulutettaessa kilpaliikkeitä ja mm. avustajakoirien koulutuksessa.  Kosketuskohteita käytetään myös muiden eläinlajien koulutuksessa, niin hevosten, nautojen kuin  kissojenkin. Ja kalojakin voi kouluttaa :)  Olen itse päässyt tekemään kosketuskohdekoulutusta myös eläintarhaeläimille, mm. karhuille. Eläintarhoissa kätevää esimerkiksi eläinten siirtelyissä. Kosketuskohteena voidaan käyttää oikeastaan mitä tahansa, mutta yleisimpiä ovat ehkä kosketusalusta (esim. hiirimatto) ja kosketuskeppi. Mutta miten kosketuskohteita voi hyödyntää arkielämässä? Useinkin kosketuskohteen treenit jäävät alkuvaiheeseen ja varsinainen hyötykäyttö jää vähemmälle, joten tässä ihan muutama esimerkki:

-treenien aloittaminen kosketuskohdetyöskentelyllä . Kohdetyöskentely on helppoa ja koira pystyy tekemään sitä aika nopeasti myös häiriöiden alla. Jos koira ei kykene tekemään kosketuskohdeharjoittelua eikä pysty syömään makupaloja, tilanne on sille liian vaikea ja sitä pitää helpottaa.


-kosketuskohdetta voi hyödyntää ohituksissa eli koira tekee esim. tuttua käsikosketusta ja näin tehdään ohitus

-ihmisiä pelkäävää koiraa voidaan siedättää kosketuskohteen avulla

-kissa kuljetusboksiin kosketuskohteen avulla  

-jos kaikki menee pieleen, kosketuskohde on helppo tapa lopettaa treenit ja saada hyvä mieli kummallekin.

-eläintarhassa tai vaikkapa navetassa kosketuskohteen avulla voidaan siirrellä eläimiä sekä tehdä hoitotoimenpiteitä eläimen tehdessä kohdekosketusta

-hevosen lastausharjoituksissa voidaan hyödyntää kosketuskohdetta ja koskettamisen opettamisella voidaan hevonen kouluttaa pysyttelemään halutulla paikalla esimerkiksi hoitaessa

-hevosen venyttelyjumppaa on näppärä tehdä kosketuskohteen avulla :)
Jne.



Alla videolla koira harjoittelee koskettamaan vaikka kohde olisi vähän korkeammallakin.


Alla videolla kosketuskohteena on pesuvati ja tavoitteena että koira nousee molemmilla tassuilla päälle. Tätä ennen on jo harjoiteltu pesuvatiin suuntautuvaa toimintaa. Tällaista kohdetta voi käyttää esim. sivulle tulon pyörähdysharjoituksiin.



Tässä pidennettiin käsikosketuksen kestoa. Kätevää esim. eläinlääkärillä tai näyttelyssä.

Kosketuskeppi kissalla, jatkossa kissaa koulutettiin menemään boksiin kosketuskohteen avulla. Tässä harjoiteltiin pitempää siirtymistä.



Kuvissa ekaa kertaa varsinainen kosketuskeppi hevosella käytössä.  Keppiä voi käyttää vaikka venytyksiin tai sillä voi vaikka tehdä talutusharjoituksia ja ohjata hevosta kävelemään kauempana ihmisestä.



Kriteerin nostoa.  Nakki tarjoili pelkillä turpakarvoilla kosketusta kun alkuun siitä palkitsin muutaman kerran :)


Kanakurssilla, jossa tarkoitus on oppia kouluttamisen tekniikkaa,  kohteena käytimme värillistä lappua sekä  kirjaimia, kuuma kohde tällä videolla vihreä väri (eli kanaa opetetaan nokkimaan vain haluttua väriä).  Loppukokeessa kanan tuli nokkia vain vihreää silloin kun se on esillä. Ja kun vihreä otettiin pois, sen ei saanut nokkia muita värejä houkuttelusta huolimatta 15 sekuntiin.
Tämä kana, nimesin sen Rähjäksi, kun oli vähän rähjäisen näköinen, oli tullut kanalaan kolme viikkoa aiemmin. Sitä ei ollut koulutettu muutoin kuin siedätetty ihmisen kosketukseen, nosteluun ja pöydällä olemiseen.
Ja tässä vielä sama idea eli kanan tulee nokkia konsonanttikirjainta. Konsonanttikana :) Jos kanalle naksautti väärässä kohtaa kerran, se jo muutti sen mukaan toimintaa, eli itse sai olla hyvin tarkkana.

Eli erilaisista kosketuskohteista on aika moneksi  ja niitä kannattaa hyödyntää :)